tiistai 3. lokakuuta 2017

Miten käytettävyysammattilainen onnistuu tilaamaan hampurilaisen tilausautomaatilla?

Käydessäni sattumoisin Meilahden McDonaldsissa siellä oli yllättäen automaatti, jolla voi tilata hampurilaisen. Siis ilman, että tarvitsee jonottaa tiskille.

Kertoivat, että tilausautomaatti on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Idea siis sellainen, että tilauksen tekemisen jälkeen voi mennä pöytään odottamaan, ja salissa olevalta näytöltä näkee sitten, kun tilaus on valmis noudettavaksi (kuitissa on tilauksen numero, joka ilmestyy näytölle).

Mutta mitä arvelet, miten käytettävyysammattilaisella tilaus onnistui? Katsopa alla oleva video! Halutessasi voit jättää kommenttisi/ arvauksesi alle kommenttikenttään.

Videon pituus 3 min 36 s.




torstai 14. syyskuuta 2017

Miten hankkia helppokäyttöisiä tietojärjestelmiä? Yleisohje hankkijoille

Kuten tunnettua, julkiset hankinnat usein epäonnistuvat käytettävyydessä yhä uudestaan.

Miten hankinta pitäisi sitten suorittaa, jotta käytettävyys onnistuisi? Tässä videossa annan tiiviin yleisohjeen. Videolla käyn läpi:

  • yleisiä ohjeita, jotka pätevät kaikkiin hankintatilanteisiin
  • erityisiä ohjeita eri hankintatilanteita varten: valmis-/ räätälöitävät/ asiakaskohtaiset ohjelmistot

Tällaisessa lyhyessä videossa en kuitenkaan mene yksityiskohtiin. Käytettävyyden tuloksellinen huomiointi ja käytännön osaaminen hankinnoissa edellyttävät perusteellisempaa perehtymistä asiaan.

Videon pituus: n. 7 minuuttia.



tiistai 18. huhtikuuta 2017

"Miksi julkinen taho hankkii hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä?" Neljän minuutin vastaus

Julkisten tietojärjestelmien vaikeakäyttöisyys nousee aina uudestaan esiin. Yhtenä esimerkkinä pääkaupunkiseudun matkakortinlukija, jota olen analysoinut blogissani aika perusteellisesti.

Huomasin Googlesta jokin aika sitten taas uuden puheenvuoron, kirjoittajana Markus Norrgran, jossa aiheellisesti perätään parannusta asiaan. 

Mistä oikeastaan on kyse? Miksi julkinen taho hankkii jatkuvasti hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä? 

Olen kirjoittanut aika paljon (blogissa, Helsingin sanomissa jne.) ja pitänyt kursseja aiheesta. Mutta huomasin, että lyhyt videomuotoinen tiivistys asiasta puuttuu.

Tein nyt lyhyen (4 min 17 s) videon, jossa yritän vastata otsikon kysymykseen tiiviisti.



Miksi julkinen taho hankkii jatkuvasti 
hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä?



terveisin, Timo Jokela

PS. Jos sait tämän viestin kaverisi lähettämänä, pääset postituslistalleni tästä!



tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kurssi "Käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu" 31.5.-1.6.2017

"Taklaa käytettävyysongelmat jo ennen niiden syntymistä osallistumalla Käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu -koulutukseen!

Käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla luot helppokäyttöisiä tuotteita. Kurssilla käydään läpi suunnitteluprosessin kulku sekä joukko tärkeimpiä menetelmiä ja keinoja varmistaa, että palvelusi tai tuotteesi on helppokäyttöinen myös käyttäjien mielestä".


Järjestää Ari Hovi Oy, kouluttajina Aapo Puskala ja Timo Jokela.

Lisätietoja täältä.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Onko ratkaisu käytettävyyden ongelmiin se, että palkataan käyttäjiä kehitystiimiin?

Sain palautetta edelliseen videooni, jossa käsittelin erään lääkärin esityksessään esiin ottamia kysymyksiä:
  • Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus?
  • Miten käyttäjien pitäisi osallistuaa kehitystyöhön?
Palautteen perusteella tein uuden (lyhyen) videon, jossa tarkennan vastausta jälkimmäiseen kysymykseen. Erityisesti vastaan kysymykseen: Onko ratkaisu käytettävyyden ongelmiin se, että palkataan käyttäjiä (esim. lääkäreitä) kehitystiimiin? 

Videon pituus: 3min 20s.



------------
EDIT (24.3.17). Sain palautetta tähänkin (kiitos siitä!). Ja pieni tarkennus videoon. Oleellista on, että kehitystiimin tulee hankkia ymmärrys asiakkaan maailmasta. Tietenkin on periaatteessa mahdollista, että palkataan käyttäjä kehitystiimiin, jos tuota ymmärrystä ei muuten pystytä hankkimaan.

Mutta käyttäjien palkkaaminen ei ole mielestäni yleinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti syvällisen ymmärryksen asiakkaan maailmasta pystyy hankkimaan paljon kevyemmin kuin palkkaamalla. Näkemykseni on, että käyttäjien ja muiden substanssiosaajien haastattelut (kuitenkaan ei ihan millaiset vain - tästä enemmän toiste) ovat avainmenetelmä.

Ja vielä: näen riskin siinäkin, jos palkataan (yksi) käyttäjä kehitystiimiin. Mielestäni lähtökohtaisesti ei tulisi olettaa, että tämä käyttäjä osaa aina sanoa oikeat vastaukset (vaikka tuntisikin syvällisesti substanssin). Kehitystiimin tulisi joka tapauksessa hankkia syvällinen ymmärrys asiakkaan maailmasta.
-----------

PS. Liity postituslistalleni tästä!

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Lääkäri ottaa esiin kaksi tärkeää käytettävyyskysymystä: Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus? Entä millaista käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön?

Huomasin tällaisen esityksen netissä. Lääkäri Lauri Lammi ottaa esiin - muiden asioiden ohessa - kaksi tärkeää käytettävyyskysymystä:

  • Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus? 
  • Entä käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön? 

Väittäisin, että nämä asiat ovat usein aika tavalla väärin ymmärrettyjä. Katso videolta vastaukseni näihin kysymyksiin! (videon pituus 7:16)