tiistai 18. huhtikuuta 2017

"Miksi julkinen taho hankkii hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä?" Neljän minuutin vastaus

Julkisten tietojärjestelmien vaikeakäyttöisyys nousee aina uudestaan esiin. Yhtenä esimerkkinä pääkaupunkiseudun matkakortinlukija, jota olen analysoinut blogissani aika perusteellisesti.

Huomasin Googlesta jokin aika sitten taas uuden puheenvuoron, kirjoittajana Markus Norrgran, jossa aiheellisesti perätään parannusta asiaan. 

Mistä oikeastaan on kyse? Miksi julkinen taho hankkii jatkuvasti hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä? 

Olen kirjoittanut aika paljon (blogissa, Helsingin sanomissa jne.) ja pitänyt kursseja aiheesta. Mutta huomasin, että lyhyt videomuotoinen tiivistys asiasta puuttuu.

Tein nyt lyhyen (4 min 17 s) videon, jossa yritän vastata otsikon kysymykseen tiiviisti.



Miksi julkinen taho hankkii jatkuvasti 
hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä?



terveisin, Timo Jokela

PS. Jos sait tämän viestin kaverisi lähettämänä, pääset postituslistalleni tästä!



tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kurssi "Käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu" 31.5.-1.6.2017

"Taklaa käytettävyysongelmat jo ennen niiden syntymistä osallistumalla Käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu -koulutukseen!

Käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla luot helppokäyttöisiä tuotteita. Kurssilla käydään läpi suunnitteluprosessin kulku sekä joukko tärkeimpiä menetelmiä ja keinoja varmistaa, että palvelusi tai tuotteesi on helppokäyttöinen myös käyttäjien mielestä".


Järjestää Ari Hovi Oy, kouluttajina Aapo Puskala ja Timo Jokela.

Lisätietoja täältä.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Onko ratkaisu käytettävyyden ongelmiin se, että palkataan käyttäjiä kehitystiimiin?

Sain palautetta edelliseen videooni, jossa käsittelin erään lääkärin esityksessään esiin ottamia kysymyksiä:
  • Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus?
  • Miten käyttäjien pitäisi osallistuaa kehitystyöhön?
Palautteen perusteella tein uuden (lyhyen) videon, jossa tarkennan vastausta jälkimmäiseen kysymykseen. Erityisesti vastaan kysymykseen: Onko ratkaisu käytettävyyden ongelmiin se, että palkataan käyttäjiä (esim. lääkäreitä) kehitystiimiin? 

Videon pituus: 3min 20s.



------------
EDIT (24.3.17). Sain palautetta tähänkin (kiitos siitä!). Ja pieni tarkennus videoon. Oleellista on, että kehitystiimin tulee hankkia ymmärrys asiakkaan maailmasta. Tietenkin on periaatteessa mahdollista, että palkataan käyttäjä kehitystiimiin, jos tuota ymmärrystä ei muuten pystytä hankkimaan.

Mutta käyttäjien palkkaaminen ei ole mielestäni yleinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti syvällisen ymmärryksen asiakkaan maailmasta pystyy hankkimaan paljon kevyemmin kuin palkkaamalla. Näkemykseni on, että käyttäjien ja muiden substanssiosaajien haastattelut (kuitenkaan ei ihan millaiset vain - tästä enemmän toiste) ovat avainmenetelmä.

Ja vielä: näen riskin siinäkin, jos palkataan (yksi) käyttäjä kehitystiimiin. Mielestäni lähtökohtaisesti ei tulisi olettaa, että tämä käyttäjä osaa aina sanoa oikeat vastaukset (vaikka tuntisikin syvällisesti substanssin). Kehitystiimin tulisi joka tapauksessa hankkia syvällinen ymmärrys asiakkaan maailmasta.
-----------

PS. Liity postituslistalleni tästä!

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Lääkäri ottaa esiin kaksi tärkeää käytettävyyskysymystä: Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus? Entä millaista käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön?

Huomasin tällaisen esityksen netissä. Lääkäri Lauri Lammi ottaa esiin - muiden asioiden ohessa - kaksi tärkeää käytettävyyskysymystä:

  • Millainen pitäisi olla järjestelmien koulutettavuus? 
  • Entä käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön? 

Väittäisin, että nämä asiat ovat usein aika tavalla väärin ymmärrettyjä. Katso videolta vastaukseni näihin kysymyksiin! (videon pituus 7:16)




keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Matkakortinlukija. Osa 17. WEBINAARI 14.3.2017: Miten matkakortinlukijan* hankinta olisi pitänyt tehdä, jotta käytettävyys olisi varmistettu?

Tämä ilmainen webinaari on samalla viimeinen osa (#17) pääkaupunkiseudun matkakortinlukijan käytettävyysanalyysia. 

Webinaarissa vastaan kysymykseen: miten hankinta olisi pitänyt tehdä, jotta tuloksena olisi ollut aidosti helppokäyttöinen matkakortinlukija? Webinaarissa annan konkreettisia ohjeita hankinnan paremmiksi käytännöiksi ja tarjouspyynnön sisällöksi. 

Koska matkakortinlukijan hankinta edustaa yleisiä hankintakäytäntöjä, niin webinaarin sisältö pätee myös tietojärjestelmähankintoihin yleisemmin


Webinaarin ajankohta: ti 14.3.2017 klo 10 - 11. 

Huom! Webinaariin on rajoitettu määrä paikkoja.


Verrattuna videoihin, webinaarissa on merkittävä etu: webinaari on live-tilaisuus, jossa voi myös esittää kysymyksiä. 

Webinaariin voi osallistua, vaikka ei olisikaan katsonut tämän blogin aiempia analyyseja matkakortinlukijan käytettävyydestä. Toki niistä saat hyödyllistä perustietoa. 

torstai 16. helmikuuta 2017

Matkakortinlukija. Osa 16: Miksi käytettävyys petti, vaikka paljonkin käyttäjäkeskeistä suunnittelua? Hankintatekniset syyt.

Nyt jatkuu sarjan ydin: miten matkakortinlukijan käytettävyysongelmat mahdollisia, vaikka (paljonkin) käyttäjäkeskeistä suunnittelua?

Edellisessä osassa kerroin "yleisiä" syitä; siis syitä, joiden vuoksi käyttäjäkeskeisyys ei välttämättä takaa hyvää käytettävyyttä myöskään tuotekehityksessä. 

Tässä osassa käyn läpi niitä syitä, jotka liittyvät erityisesti julkiseen kilpailutukseen ja hankintaan. Oma arvaukseni on, että nämä ovat todennäköisempiä syitä matkakortinlukijan käytettävyysongelmiin. 


Video 16a. Julkisen hankinnan pääpiirteet. Pituus 8:38
(taustaksi niille, joille julkinen hankinta ei ole tuttua) 




Video 16b. Hankintatilanteesta johtuvat (todennäköiset) syyt
käytettävyysongelmiin. Pituus: 10:56. 





Sarjan edellisen osan (15) voit katsoa täältä.

PS. Saat ilmoituksen sarja uusista osista liittymällä postituslistalle!

perjantai 3. helmikuuta 2017

Matkakortinlukija. Osa 15: Miksi käytettävyys petti, vaikka paljonkin käyttäjäkeskeistä suunnittelua? "Yleiset" syyt.

Nyt menen koko sarjan ytimeen: miten matkakortinlukijan käytettävyysongelmat mahdollisia, vaikka (paljonkin) käyttäjäkeskeistä suunnittelua?

Toivon, että tähän astiset "tausta"-osat ovat olleet mielenkiintoisia. Olen käynyt läpi:
  • matkakortinlukijan käyttöliittymän (yllättäviä) ongelmia
  • ehdottanut toimivampia ratkaisuja
  • käynyt läpi matkakortinlukijan käytettävyyssuunnitelmaa
  • analysoinut, miksi sovelletut periaatteet eivät varmista käytettävyyttä
  • analysoinut, miksi asetetut käytettävyysvaatimukset eivät toimi

Tässä osassa käyn läpi "yleisiä" syitä, mitkä matkakortinlukijan käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa saattoivat mennä pieleen. Yleisillä syillä tarkoitan syitä, jotka ovat hankintatilanteesta riippumattomia; joita voi siis olla myös tuotekehityksessä.

Videon pituus: 5:24



Videossa viittaan ns. CUE (Comparative Usability Evaluations) -tutkimuksiin. Olen kirjoittanut niistä aiemmin blogissani, esimerkiksi täällä.

"Hankintateknisiä" syitä pohdin seuraavassa osassa.

Sarjan edellisen osan (14) voit katsoa täältä.
Sarja seuraavan osan (16) voit katsoa täältä.

PS. Saat ilmoituksen sarja uusista osista liittymällä postituslistalle!